Eihän me meinata pysyä yhtään mukana tässä syysrutiinissa, blogi on vähän hujan hajan ja niin ovat ehkä muutkin suunnitelmat. Eiköhän tästä pikkuhiljaa saada itsemme kasaan. Hulivilihetkistä syntyy kuitenkin usein hätäratkaisuja, joista tässä jaamme yhden! Olipa parisen viikkoa sitten niin, että toinen meistä kestitsi pieniä teekutsuja. Ja ehkä monella muullakin on tällainen tilanne. Nimittäin sellainen, ettei tarjoiluastioita yksinkertaisesti vain ole. Koska niitä ei tarvita päivittäin, niin eipä niitä tule sitten useinkaan hankittua. Mutta onneksi on niin, että romua siitä huushollista löytyy vaikka muille jakaa. Siispä tuloksena syntyi alla olevassa kuvassa esiintyvä ihana jalallinen tarjoilulautanen!
Tarjoilulautanen syntyi hopeisesta/peltisestä, mutta ainakin hopean värisestä tarjottimesta, ja teekutsujen aamuna Ekotorilta haetusta hopeisesta/peltisestä kulhosta(?). Ainakin astian muoto on kulho, sitä emme tiedä, pestiinkö siinä sormia, oliko se ennen maljakko vai kastekippo. Oli miten oli, nämä uudet astiat löysivät toisensa ja kakskomponenttiliimaa (haisee muuten äärimmäisen pahalle, ei kannata liimata keittiössä juuri ennen kuin pitäisi ruveta laittamaan ruokaa!). Lopputuloksena oli kesäkurpitsakakulle aivan loistelias alusta.
Päivän opetus: Hädässä parhaat tarjoiluastiat syntyvät, kirpputorit ovat panikoijan parhaita ystäviä ja ruoka maistuu silti hyvältä vaikka keittiössä liimaa käytettiinkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti