Retroterveissii!

Johan siitä on melkein viikko kun oltiin 50 %:sti edustamassa Jouluisessa Retrotoritapahtumassa! Ja nyt vasta saatte lukea menosta ja meiningistä. Taitaa kirjoittaja saada pian hiiliä vain joulusukkaan kun niin tuhmasti jättää lukijat vaille tarinaa. Tietystihän oletamme, että kaikki ovat olleet ihan tuolinreunalla koko viikon odotellessaan tätä maata mullistavaa tietoa… Noniin, The Unplugged Versio kommer nu.

Jouluistahan tuolla oli. (Tälläkö koko stoori onkin nyt kuitattu?!?) Vintage-harrastajia oli löytynyt mukavasti paikalle, tietty kun houkuttimina ovat Evergreen Garderobi JA VintagEija's JA Kätkö Vintage Tampereelta sekä monia muita! Mutta onneksi tarjontaa riitti myös muillekin käsityön ystäville! Nimittäin Ruustinnan lisäksi heitä ilahduttivat Fairytale-fyd, Cosecha ja Planet Star. Joulumusiikki pauhasi taitavan DJ:n hyppysissä ja pannarin punainen mansikkahillo toi jouluista tunnelmaa allekirjoittaneelle. Namskis.

Meidän pöydästä löytyi kokonainen kirjo siipikoruja, joulukortteja ja useampaakin useampi kierrätysmatskusta valmistettu rintakoru jne.! Tiesitkö, että rintakorujen materiaalit ovat seuraavat: kierrätysnahasta valmistettu lehti, lähes aina kierrätyspitsiset koristeet, jämälangoista tehdyt kukat, kirppisnapit ja tietty vanhoista kirjansivuista tehdyt pohjat. Lisätään rakkausannos, pieni hullunkiilto silmään ja voilà: ollos hyvä. Ja bonuksena oletkin jo lukenut, että rintakukkia saa nyt myös HEIJASTAVANA!

Ensi lauantaina 14.2 pyrähdämmekin Hansatorille Turuus. Tuu nyt ihmees poikkeen, muutoin hävitään pian maan alle viettämään joulua niinkuin pienet murmelit. Sittenpä et meitä hetkeen enää näe, ollaan nimittäin ansaitulla JOULULOMALLA!

Valoa kansalle ja rautatie Ilomantsiin

Ruustinnan mieliin jouluiset ajatukset ovat hiipineet hiljalleen, kuin villasukin. Monet ihmiset sanovat joulutunnelman tulevan vasta lumen saavuttua, mutta kuiskintaa on kuulunut, että vain jossain tuolla pohjoisessa on tänä syksynä kuultu tuosta valkoisesta ilmiöstä.

Ruustinna enkelitunnelmissa

Vaikka joulun kuvastoon kuuluvat enkelit, haluamme muistuttaa lukijoitamme muuttumasta tänä pimeimpänä aikana sellaiseksi! Muistakaa siis heijastimet, jotta ette jää autojen alle, tule kanssakävelijöiden tallomaksi tai lennätä viime tipassa väistävää pyöräilijää ojaan. Ruustinna on kantanut pienen kortensa kekoon valoisan elämän puolesta, ja on uudistanut kukkarintakorustaan heijastavan version virkattua kukkaa ja lehtitaustaa myöten!

 Tulevana sunnuntaina Ruustinna on myymässä näiden uutuuksien lisäksi tuttuja tuotteitaan ja jouluisia kortteja jouluteemaisessa Retrotori & brunssi-tapahtumassa. Valitettavasti vain 50% Ruustinnasta on edustettuna, mutta ei hätää, laatu korvaa määrän.

 Kun joulutunnelmaa ei tahdo ulkoa löytyä, kannattaa suunnata tänne fiilistelemään ja tulla juttelemaan! Saa olla tuppisuunakin, jos haluaa.

Dear Design ja miten siitä selvittiin?

Viikko sitten vietettiin kolmatta Dear Design –myyntitapahtumaa kädentaitajille. Iloksemme voimme todeta, että suuremmilta katastrofeilta vältyttiin, ja koska kukaan ei motannut paikan päällä nenään, emme voineet tunaroida tapahtumaa ihan hirveän pahasti. (Lue: Taisimmepa onnistua!) Asiakkaita kierteli mukava määrä päivän mittaan paikalla ja useita kohtaamisia tuli joidenkin kanssa. Vaikka Ruustinnojakin on kaksi, meistä on kiva jutella välillä asiakkaiden ja muiden myyjien kanssa. Toisemme kun meillä on aina (sydän). Tänä iltana avataan vähän sitä takahuoneen ovea. Mitä kaikkea Dear Design –päivään kuuluukaan?

Kuva: Harri Skarén / 2nd Hand DSGN

Aikainen herätys aloittaa aamun, sitä seuraa nopea puraisu leipää ja kulaus mehua. Sitten tehdään taikoja ja muuntaudutaan ihmismäiseksi tarkkaan valituissa vaatteissa. Pitäähän meidän edes yrittää näyttää jotenkin Ruustinnamaiselta! Onneksi on mies joka kyytsää paikalle Hansaan, jossa alkaa melkoinen askartelukerho: jokaiselle myyjälle on merkattava numeroitu paikka.

Askartelun jälkeen meistä tulee portsareita/ovimiehiä/paikannäyttäjiä. Mikäli uusia kasvoja on mukana, käydään vähän tekemässä tuttavuutta ja haistelemassa ilmaa. Yleensä ilma tuoksuu ihanille uusille tuotteille ja hyväntuulisille tyypeille, ja kaikilla on aina hampaat pestynä!

Kuva: Harri Skarén / 2nd Hand DSGN

Pikkuhiljaa asiakkaatkin löytävät paikalle. Heidän lisäksi ns. takahuoneessa haetaan vuorotellen kahvia/teetä/muuta naposteltavaa ja toimitaan toistemme luottohenkilöitä kassoja vahtiessa. Hiljaisetkin hetket sujuvat rattoisasti kun on mukavia vieruskavereita: Kiitos Reisu ja Fante viimeisestä! Harvoinpa meitä näkyy kuvissa, mutta yllä olevasta kuvasta ei etsitäkään Waldoa vaan meitä...

Kuva: Harri Skarén / 2nd Hand DSGN

Tapahtumia seuraavat yleensä vieroitusoireet: ihmisten vilinä, pieni stressi ja tuotteiden sarjavalmistus jäävät päälle, eikä seuraavana päivänä tiedä miten pitäisi olla?! ONNEKSI pian tulee joulu ja jouluinen Dear Design! Nimittäin jouluostokset kannattaa tehdä vasta 14.12 kun uusi armeija kädentaitajia marssii tuotteineen Hansaan palvelemaan asiakkaita. Luvassa on varmasti vähintään yhtä upea tapahtuma kuin aikaisemmatkin tapahtumat, merkkaa siis päivä heti kalenteriin!

PS. Myyjähaku joulutapahtumaan on käynnissä 27.10 saakka. Hakulomakkeen voit täyttää joko Dear Designin blogissa täällä, tai Facebook-sivujen kautta täällä. Uudet myyjät ovat aina pop, joten rohkeasti ja ennakkoluulottomasti hakulomaketta täyttämään!

Peurainen uutuus.

Huii, huomenna koittaa taas Dear Design!

Viimehetken vilskettä riittää, mutta se taitaa olla melkein sääntö kuin poikkeus. Viimeinen ilta on hyvää aikaa kaikenlaiselle puuhastelulle myyntitapahtumia ajatellen. Tällä viikolla valmistui myös uusi Neiti Aika! Tapahtuman luonteeseen sopivasti kelloa koristaa samettinen musta rusetti, vanhassa vyönsoljessa ollut peuran pää ja pisarana iin päälle läpikuultava helmi.

Mitä tähän vielä lisätään? Jännittää kovasti, mutta hyvästä porukasta johtuen toivomme ja uskomme, että huominen Dear Design on mukava ja huippuhyvä tapahtuma! Erinomaisen siitä tekevät tietysti mahtavat asiakkaat, joten nyt sankoin joukoin paikalle! Kannattaa myös tulla katsomaan, mikä peuraiselle Neiti Ajalle annetaan nimeksi? Ehdotuksia otetaan vielä vastaan...

Mitä tänään tehtäisiin?

Meillä tehdään kaikenlaisia to do-listoja. Joskus listat sisältävät tuoteideoita, joskus tehtävälistoja, toisinaan pakkauslistan myyntitapahtumaan ja kolmanneksi hikipajalistan pajailupäivää varten. Tänä syksynä tällainen hahmotelma tulevasta.

Tuo syksyn Dear Design lähestyy uhkaavasti, myyjähaku on päättynyt ja pian valituille myyjlle ilmoitetaan valinnasta. Hakemuksia tulee aina enemmän kuin paikkoja on tarjolla, joten ankara valintaprosessi saa pian alkunsa. Me ollaan mukana sotkemassa ja järkkäämässä tuota tapahtumaa yhdessä Cosechan Mirkan ja Planet Starin Tiian kanssa. Siellä siis nähdään!

Nuo pari seuraavaa kohtaa listasta kuuluvat tuoteideoihin. Tai oikeastaan tuotteet ovat sellaisia, joiden valmistus koittaa viimeistään hikipajassa! (PS. Kultaisia siipiä on virkattu jo jonkin verran, pian tärkkikattila kiehuukin!)

Vaikka kukaan ei haluakaan kuulla vielä joulusta, on se tosiasia, että nyt on jo joulumarkkinoiden ja -myyntitapahtumien haku auki! Mitäs hyviä tapahtumia suosittelisitte Ruustinnan tuotteita silmälläpitäen?

Joka listaan mahtuu vähän hömppää... Suklaakakku vaihtuu kyllä tänään omenapiirakkaan, namskis. Ja mopseja popseja lasketaan unissakin lampaiden tilalta. Onneksi nuo mopsiunet piinaavat vain toista meistä, hänen puolisolle ne ovatkin valitettavasti röhkiviä ja tuhisevia painajaisia. Korjaan: Ihania tuhisevia mopsipäiväunia!

Luovat hätäratkaisut.

Eihän me meinata pysyä yhtään mukana tässä syysrutiinissa, blogi on vähän hujan hajan ja niin ovat ehkä muutkin suunnitelmat. Eiköhän tästä pikkuhiljaa saada itsemme kasaan. Hulivilihetkistä syntyy kuitenkin usein hätäratkaisuja, joista tässä jaamme yhden! Olipa parisen viikkoa sitten niin, että toinen meistä kestitsi pieniä teekutsuja. Ja ehkä monella muullakin on tällainen tilanne. Nimittäin sellainen, ettei tarjoiluastioita yksinkertaisesti vain ole. Koska niitä ei tarvita päivittäin, niin eipä niitä tule sitten useinkaan hankittua. Mutta onneksi on niin, että romua siitä huushollista löytyy vaikka muille jakaa. Siispä tuloksena syntyi alla olevassa kuvassa esiintyvä ihana jalallinen tarjoilulautanen!

Tarjoilulautanen syntyi hopeisesta/peltisestä, mutta ainakin hopean värisestä tarjottimesta, ja teekutsujen aamuna Ekotorilta haetusta hopeisesta/peltisestä kulhosta(?). Ainakin astian muoto on kulho, sitä emme tiedä, pestiinkö siinä sormia, oliko se ennen maljakko vai kastekippo. Oli miten oli, nämä uudet astiat löysivät toisensa ja kakskomponenttiliimaa (haisee muuten äärimmäisen pahalle, ei kannata liimata keittiössä juuri ennen kuin pitäisi ruveta laittamaan ruokaa!). Lopputuloksena oli kesäkurpitsakakulle aivan loistelias alusta.

Päivän opetus: Hädässä parhaat tarjoiluastiat syntyvät, kirpputorit ovat panikoijan parhaita ystäviä ja ruoka maistuu silti hyvältä vaikka keittiössä liimaa käytettiinkin.

Dear Design -myyjät haussa!

Taas on koittanut aika peurojen, niin maanteillä kuin Hansakorttelissakin! Dear Design, kädentaitajille suunnattu myyntitapahtuma palaa jälleen ilmoille lauantaina 5.10. Nyt onkin alkanut kiireinen kolmen viikon myyjähaku, mukaan siis kaikki vanhat ja uudet käsityöläiset eri aloilta! Tarkemmat ohjeet myyjähausta ja täytettävän hakulomakkeen löydät Dear Design -blogista, täältä. Hakulomakkeen voit täyttää myös tapahtuman Facebook-sivuilla, täällä. Nyt sormet näppikselle ja hakulomakkeita täyttelemään!

Kannattaa tallettaa blogi kirjanmerkkeihin ja tykätä sivusta FB:ssä, näin pysyt kaikista uusista tuulista perillä.

RuustinNainen #2

Syksyn starttaamisen kunniaksi esittelemme toisen osan RuustinNainen-kuvakokoelmastamme! Mistä tiedät että syksy on käynnissä? Kaupoissa myydään villapaitoja vaikka ulkona on vielä 20 astetta lämmintä. Aamuisin ei tiedä mitä varusteita pakata mukaan, koska sää voi muuttua mihin suuntaan tahansa. Kolmantena merkkinä ovat pienet uudet ekaluokkalaiset, jotka pomppivat vesilammikoissa matkalla kouluun. Mutta syksystä huolimatta Ruustinnan ihanat pitsiturbaanit ovat upea somiste pimeneviin iltoihin. Alla oleva neitokainen on vielä kesäisissä väreissä, mutta pitsiturbaanejahan löytyy meiltä myös ruskaisemmassa tunnelmassa.

Tämä kaunokainen on esiintynyt Ruustinnan kuvissa aikaisemminkin. Projektiin RuustinNainen hän lähti mielellään, ja nytpä huomaattekin, että monet Ruustinnan tuotteista ovat iättömiä ja ajattomia: niin nuorille kuin ikääntyneille, sinulle ja minulle. Nyt jos törmäisit tähän tyttöön niin tokkopa tunnistaisit, nimittäin ammattiin kuuluu hiusten muuntautuminen muotoon jos toiseen. Onneksi Ruustinnan pitsiturbaani voikin olla sopivan romanttinen tunnusmerkki.

Ruustinna toivottaakin tämän myötä pitsinpehmeitä tunnelmia syysiltoihisi!

Sokeriset ja sitruunaiset asiakkaamme.

Viime lauantaina me uhmasimme kaikkia säätiedotuksia sateesta ja suuntasimme ainakin viiden eri nyssykän kanssa Vähätorille! Kesästä huolimatta ainakin sukat ja kunnon kengät jäivät kotiin, toiselta puuttui sadevarusteet... Onneksi sokerisuutemme ei kuitenkaan ole vielä ihan 100 %, vaikka joskus tuotteemme saattavat olla täynnä makeaa romanttisuutta, niinpä selvisimme päivästä sulamatta. Ratkaisuna oli villapaitaan kietoutuminen, villasukat sandaaleissa ja lämpimiä lettuja.

Meillä kun on yleensä aikaa seurata ohikulkevia ihmisiä tapahtumissa, niin kerrotaanpa tässä miltä elämä näyttää joskus myyntipöydän takaa. Käsityöläismarkkinat alkoivat aamukymmeneltä, mutta sitä ennen bussilastillinen turisteja pyyhälsi jokirannan läpi. Moni tarttui kojussamme roikkuviin pitsikelloihin ja siipikaulakoruihin, mutta Tuomiokirkon kelloit taisivat kutsua turistit paikalle ennen kuin kauppoja syntyi. Toisaalta, mistä me tiedämme mitä mieltä he olivat? Yhteinen salakieli erotti heidät meistä...

Päivän aikana nähtiin paljon lapsiperheitä, koiraperheitä, perheitä, pariskuntia, kaveriporukoita... Ai niin, ja äideille tiedoksi, kyllä ne pienet lapset saavat koskea meidän tuotteisiimme. Kivempaahan se on kun saa vähän pidellä värikkäitä koruja, kortteja tai päähineitä. Itse ainakin tulee useimmiten koskettua muiden tuotteisiin luvalla tai ilman. Eihän sitä muuten tiedä pitääkö siitä vai ei! Nettikauppojen huono puoli onkin hypistelyn mahdottomuus. Pitää odottaa kotiin saakka ennen kuin pystyy varmasti päättämään onko tuote jatkuvan hypistelyn arvoinen vai ei.

Mikäli haluat jäädä taatusti asiakasmuistiime, sinun pitää täyttää yksi tai useampi seuraavista kriteereistä: jutustele kanssamme kauan mukavasti ja leppoisasti (mekin kaipaamme välillä juttuseuraa vaikka meitä onkin kaksi!), kehu vuolaasti jotakin tuotettamme tai mieluiten kaikkia (suuret kehut kompensoivat ostamattomuutta, sitäpaitsi palaute on mahtava juttu!), hauku tuotteemme päin lyttyä mieluiten käyttämällä sanoja "pientä roinaa / näitä ostaisi halpamarketista" (näin annat meille puhuttavaa vielä pitkäksi aikaa, mitä tahdittomampi ilmaus, sitä pidemmäksi aikaa herneitä riittää nenään vedettäväksi!), päivittele hintoja ääneen puoli metriä kojumme ulkopuolella (meillä on hei toimivat korvat!) tai varasta ideoita ääneen ja rauhassa / ota kuva ilman lupaa (tiesithän, että toisen tuotteiden kuvaamiseen tarvitaan lupa?!), taluta hihnassasi mopsia ja annan toisen meistä juosta perääsi silittämään koiraa (asiakaskaan ei pitele toista rouvaa jos mopsi menee ohi!), osta tuote josta pidät aidosti ja osoita se hymyilemällä ja sanomalla kiitos (meidät tekee erittäin iloiseksi se, että tuotteemme jakavat iloa muillekin!). Jos haluat olla ikimuistoinen, täytä kaikki huumorilla sävytetyt kriteerimme.

Tällä pienellä asiakaskertomuksella haluamme kiittää kaikkia Käsityöläismarkkinoiden asiakkaitamme!

Viimetippoja.

Perjantai pakkaillessa, logoja liimatessa ja silitysraudan äärellä heiluessa. Ihan ainoastaan itseämme varten emme ole hikipajaa pystyttäneet, vaan kyseessä on ihan tyypillinen ilta ennen myyntitapahtumaa. Huomenna mepäs jalkaudumme nimittäin Aurajoen rantaan perinteisille Käsityöläismarkkinoille! Meidän kojun löytää Vähätorilta, missä iloisen markkinakansan keskuudessa myymme ihastuttavia tuotoksiamme. Niitä voitte ihailla huomenna, mutta tänään kerronkin enemmän viimeisen illan viimetipoista.

Tuotteiden valmistuksen lisäksi niiden viimeistely vie yllättävän paljon aikaa. Nimittäin tuotelaput, niiden kiinnittäminen, paperipussien taittelu ja logojen leikkaaminen sekä liimaaminen onkin ihan oikeaa hommaa. Jahka tuotteet ovat viimeistä silausta myöden valmiita seuraa tietenkin hinnoittelu, joskin tämä tapahtuu usein myös vasta tapahtumapaikalla... Eikä unohdeta pakkaamista! Montako laatikkoa/pussia jaksaa kantaa kerralla? Liikutaanko autolla vai pyörällä ja miten pakataan useampi kello pieneen laatikkoon ilman että viisarit menevät ruttuun? Logiikka on välillä sama kuin kymmenen pellen ahtaminen pikkuruiseen autoon. Jotenkin aina pääsemme paikalle ja tavarat ovat tullessa paljon paremmassa järjestyksessä kuin lähtiessä.

Noniin, lörpöttely sikseen, mansikoita ja lisää pakkaamista. Huomenna nähdään!

RuustinNainen #1

Onko Ruustinna muutakin kuin sen tuotteet? Onko se mielentila? Onko se välähdys jostain arvomaailmasta? Ruustinna halusi pohtia tätä uudesta näkökulmasta ja esitellä ihmisiä, erilaisia persoonia Ruustinnan pitsiturbaanien alla. Vaikka korvaamattomassa asemassa olevia miehiä onkin häärinyt tavalla ja toisella Ruustinnan rouvien tukena, Ruustinnan pääosassa ovat aina olleet Naiset. Esittelemme päivityksissämme satunnaisesti yhden RuustinNaisen, upean ihmisen, joka kertoo omalla tavallaan syvemmästä naiseudesta kuin mitä median yksipuolinen ihanne tarjoaa.

Saimme kunniaksemme saada ihka ensimmäiseksi RuustinNaiseksi toisen Ruustinnan isoäidin ja suvun vanhimman, Nannan! Tadaa!

Tämä lapsenlastaan inspiroiva kaunoinen on päättänyt jo nuorena suhtautua elämään myönteisesti, ja on luonut käsin kauneutta ympärilleen kiireen ja vaikeuksienkin keskellä. Karjalan lapsi on kaunistanut omaa ja jälkeläistensä koteja ahkerasti muun muassa ristipistotöillä näön heikkenemiseen asti, mutta elämän kauneus on säilynyt hersyvässä naurussa ja tarinoissa eletystä elämästä.

Nannaa käy myös kiittäminen parin vuoden takaisesta huippuarvokkaasta lahjoituksesta, jossa oli monenmoisten aarteiden lisäksi runsaasti - jotkin huippupienellä koukulla nyplättyjä - Nannan pitsejä. Osa niistä onkin päätynyt  rintakukkiimme jatkamaan tarinaansa lähellä jonkun toisen sydäntä. Myös pitsiturbaanimme syntyyn vaikutti osittain Nannan muinoin leikkikäyttöön antama inspiroiva ruskea turbaani. Tässä RuustinNannassa on todellista Ruustinna-henkeä!

Kuvat ottanut Lukas Pearsall.

Trendy-Wendy

Hei meistä ei olekaan kuulunut mitään vähään aikaan? Ehkä sen vuoksi, että kevät vähän verotti jaksamista, Teemaviikko kuihdutti runosuonta ja välillä pitää pysähtyä. Pysähtyä miettimään, pohtimaan ja tekemaan suunnitelmia. Kaiken pysähtymisen tuloksena toistaiseksi on uusi blogipäivitys! Muita uutisia meiltä? Kesäkuussa tupsahdetaan Käsityöläismarkkinoille Vähätorille la 29.6. klo 10–18. The Great Gatsby -muotinäytöksessä olleet hiuskorut ovat Ateljee Agamissa myynnissä. Siinäpä ne tuoreimmat.

Pääosassa: Pitsiturbaani, Karpalo

Malli: Nora Kujansuu

Kuva: Tuomas Kujansuu

Hiukset & Meikki: Marika Salonen

Vaikka runosuoni olisikin vähän kuihtunut, onneksi kevään aikana on ollut sataviisimiljoonaa potenssiin kaksikymmentäseitsemän projektia, joiden satoa voi edelleen jakaa teidän iloksi! (Oikeasti tuon työmäärän jälkeen oltaisiin zombeja, mutta koska pumppu pumppaa vielä eikä iho ole harmaa niin tuo arvio saattaa heittää yläkanttiin ainakin potensiin kaksikymmentäseitsemän.) Kuvassa pääosaa Noran lisäksi näyttelee meidän valmistama pitsiturbaani, Karpalo. Onneksi päästiin niistä kovimmista helteistä, jotta tällaisia päähineitä pääsee taas käyttämään! Jos ei tiedä mitä turbaanin kanssa voi laittaa päällensä saa kuvasta hyviä vinkkejä. Nimittäin turbaani ei välttämättä vaadi parikseen täydellistä 20-luvun puvustusta, vaan sen voi yhdistää huoletta tämän päivän vaatteisiin.

Päivän muotivinkkien jälkeen onkin aika toivottaa hauskaa maanantai-iltaa!

Teemaviikko: #7

Teemaviikon oivallisin lopetus on tarjota kaikille lukijoillemme hurmaavaa syömistä ja jättää teidät nälkäisiksi! Tähän tarvitsimme vähän apua, sillä meidän jäljiltämme keittiö on yltäpäältä jauhossa ja tiskiä riittää viikoksi. Niinpä turvauduimme Jonna Silénin taitoihin! Jonna on meille kaikille tuttu vähän eri kuvioista, kuka seuraa Jonnan ruokablogia tai on bongannut Jonnan Master Chef -kilpailusta, ja kuka istuu samassa kahvihuoneessa hänen kanssaan... Mutta taattua on, että Jonnan luomat ihanat gagut ovat ilo silmälle ja vatsalle. Kurkkaa lisää täältä, varsinkin jos sinunkin tarvitsee saada Jonnan tekemä gaggu omiin juhliisi!

Jonna on kaikkien lukijoidemme iloksi loihtinut ihanan kesäisen salaatin juhliinne! Tämä bonusylläri on myös hyvä tapa palkita kaikki uskolliset viikon lukijamme! Nyt ehdottomasti siis kokeilemaan tätä uutta reseptiä. Lisää Jonnan kokkausvinkkejä voit tutkailla Jonnan Turun Sanomien ruokablogista Onk nälgä? Helpoiten pääset perille klikkaamalla tästä. 

We give you: Yrttinen päärynä–homejuustosalaatti avokadolla ja pähkinöillä: 3–4 henkilölle

1 kpl salaatin kerä
2 oksaa basilikanlehtiä
1 oksa mintunlehtiä
1 oksa sitruunamelissan lehtiä
1 kpl avokado
1 kpl päärynä
1/2 dl pilkottua ruohosipulia
1-2 rkl pinjansiemeniä
1/2-1dl cashewpähkinöitä
Homejuustoa maun mukaan
1 kpl sitruuna (mehua avokadojen päälle ja salaatinkastikkeeseen)

Salaatinkastike:
1/3 dl avokadoöljyä
1/2 rkl balsamicoa
hunajaa töräys
suolaa
1-2 rkl vastapuristettua sitruunanmehua

Asettele pestyt ja kuivatut salaatinlehdet astiaan ja pilko päärynä sekä avokado muutaman sentin kokoisiksi paloiksi. Ripottele pilkotun avokado päälle hieman sitruunanmehua estämään sen tummumista. Asettele päärynän ja avokadon palat salaatinlehtien päälle. Revi yrtit pienemmäksi (säästä muutama basilikan lehti koristeluun), sekä pilko ruohosipuli ja ripottele kaikki salaatin päälle. Paahda pinjansiemeniä ja cashewpähkinöitä pannulla hivenen tummemmaksi ja annan niiden jäähtyä.

Valmista salaatinkastike yhdistämällä kaikki kastikkeen aineet samaan kulhoon. Sekoita kastiketta esim. haarukalla, kunnes kastikkeet ainekset ovat sekoittuneet toisiinsa. Maista ja lisää tarvittaessa suolaa tai sitruunamehua.

Kaada salaatinkastike salaatin päälle. Lisää tämän jälkeen paahdetut pähkinät, sekä murenna homejuustoa salaatin päälle. Koristele salaatti lopuksi muutamalla basilikanlehdellä ja ruohosipulin varrella.

Jonnan tekemät gagut ovat aivan ihania, ja meidän iloksemme hän loihti Ruustinnan inspiroimana kuvissa näkyvän taivaallisen herkun. Näin Jonna kertoo ajastaan gaggunsa parissa:

"Mä tei poikkeuksellisesti gagu, jos ei oo suklaat. Täsä puhtaa valkoses gagus maistuu banaani, jos täytteenä o tuarei mansikoi ja vanilja buttercreamii. Koristeet mä pyri tekee iha Ruustinna näkösiks, jote mä tei sokerimassast valkosii terälehtii ja asetteli ne toho gagu pääl.

Sitä samaa massa mä kans käyti peittä to koko gau, jonka mä koristeli vanhaa pitsiliinaa apuna käyttäe. Inspiraatio tuli teilt, kerra teijä valikoimas on nii pal ihanii pitsikorui.

Mä kaulin toho sokerimassan pintaa vanhast pitsipöytäliinast kuvio, joka kävi helposti ku laitto gagu ja pitsi välii vähä kelmuu. Mä pyri jättää ton gagu päällise sellase kulunee näköseks, ni en sit painanu sitä pitsii siihe selkeesti vaa vähä tomusokeril vaa korosti niit pitsi uurtei.

Tuloksena tuli tällane täyrellise valkone häägaggu ihanine valkosine sokeriterälehtinee. Ja ku gaggupala leikkaa, ni gagu sisält paljastuu täydellise ihana, rakkaudepunane mansikkatäyte!"

Miten ihana päätös tämä onkaan onnistuneelle Teemaviikolle! Koska meillä on nyt melkoinen makeannälkä, täytynee mennä kurkkaamaan josko pakkasessa olisi jäätelöä. Koska niitä mansikoita oikein tulee?

Ihanan sokerista sunnuntaita arvoisat lukijat!

Teemaviikko: #6

Tänäänkin jossakin juhlitaan, aamulla on oltu kampauksessa ja meikissä, pienen välipalan jälkeen puku päälle ja... Mihis sitten? Pian juhlitaan valmistuvia, joku vanhenee jatkuvasti joten merkkipäiviä riittänee, ja mikä parasta: itsekin ollaan tänä kesänä vieraina juhlissa! Miten siis asustautua? Vieraan on tärkeää olla varastamatta showta (ellet ole sellainen vieras, joka oikesti järjestää shown!), varsinkin jos kyseessä on hääjuhla. Eli musta ja valkoinen pois perinteisemmissä häissä. Toisaalta, mikäli morsiamella on punainen tai musta hääpuku, perinteisistä etiketeistä voi varmasti vähät välittää...

Ihana tapa kruunata juhlapukeutuminen vieraana tai juhlien järjestäjänä on Ruustinnan valmistama fascinaattori! Koska värejä on yhtä paljon kuin tilaajia, voit tilata juhlaseurueelle teemaväreihin tai omaan asuusi täydellisesti sopivan hiuskorun. Höyheniä, sulkia, tylliä, kultakimallusta, helmiä... Tässäkin on taas mahdollisuuksia vaikka mihin! Ja kuten kuvasta huomaatkin, fascinaattorit luovat iloa iltaasi ja hymyä huomiseen. Valmistamme myös kooltaan vähän pienempiä hiuskoruja, joten voit huoletta tilata esimerkiksi pienille morsiustytöille omat koristeet.

Tässä siis Ruustinnan ehdottama paketti esimerkiksi kesän morsiamelle: morsiamelle näyttävä hääpuvun sävyinen koru esimerkiksi silkistä, äideille teemaväriin sopivat hillitymmät korut (tai miksei myös räväkät rokkimamoille?), kaasoille omat fascinaattorit, ja morsiustytöille pienemmät versiot. Ja kaikki tietenkin teidän teemaväreissä juhlaan sopivassa tyylissä täydessä harmoniassa ja sulassa sovussa.

Paljon onnea tänään juhlijoille! Huomenna vielä herkutellaan...

Teemaviikko: #5

Juhlat lähestyy, joten nyt on aloitettava viimeisetkin askartelut! Monissa isommissa juhlissa suositaan paikkakortteja ja pieniä lahjoja vieraille. Tänään onkin luvassa muutama vinkki näihin pulmiin. Paikkakortit, niin kuin kaikki muutkin askartelut, voi tehdä varmasti ainakin sadalla eri tavalla. Helpon ja kauniin version saat pitsikuvioleimalla. Paikkakortti ei muuta tarvitsekaan kuin kauniin kuvion ja vieraan nimen. Hauska idea on liimata paikkakortin toiselle puolelle vanhoja mainoksia lehdistä. Herneenrepijöitä, vuokralaisia, seuran etsijöitä, kodinhoitajia, jokaiselle vieraalle löytyy varmasti uusi identiteetti Teidän juhlissanne! Muistathan, että paikkakorttiin voi myös kirjoittaa mikä yhteys vierailla on juhlan järjestäjiin. Vieraat voi nimetä serkuiksi, lenkkikavereiksi, pyykkipareiksi tai kaffeseuraksi.

Ja sitten se vieraiden muistaminen... Karkit ovat helppo ja hyvä juttu, mutta entäs jos haluaa jotakin vähän erilaista? Kirjoittajan häissä vieraille jaettiin kananmunakennoista valmistettuja sytykeruusuja. Lisäksi violetit sytykeruusut toimivat kauniina pöytäkoristeina! Siinä riitti vierilla keräämistä mökkisaunan sytykkeeksi. Tiesittekö, että on mahdollista myös tilata käsintehtyjä saippuoita? Eräät pienet kädentaitajien yritykset valmistavat ihania kustomoituja saippuoita muun muassa firmoille, mutta varmasti juhlijatkin voisivat teettää oman saippuansa. Mikä sen ihanampaa, kuin hääparin teettämä saippua vieraille mukaan kotiin?

Nyt on askartelut saatu hoidettua, huomenna alkaakin sitten pukeutuminen ja ennen kaikkea asustaminen...

Teemaviikko: #4

Mitä olisivatkaan juhlat ilman aftermathia eli jälkimatematiikkaa eli rahvaan seassa kutsuttuna jälkiviisautta! Ruustinnan rouvathan sen tietää, ja ovat valmiita jakamaan hieman hääjärjestelyiden Do´s & Dont'seja niille, jotka ovat vasta lipumassa avioliiton onnelliseen satamaan sekä niille, jotka ovat saaneet kunnian olla edistämässä kyseistä projektia. Tänään jaamme aiheesta:

Kaasolla on usein suuri rooli häiden järjestelyissä, ja polttareiden järjestäminen lankeaakin pääosin hänelle. Tämänkin RR:t (Ruustinnan rouvat) tietävät, sillä he sattuivat toimimaan yhtenä kesänä päikseen toistensa kaasoina! Alla hieman ohjeita kaasolle ja muulle seurueelle polttareita koskien.

Do's:

• Aloita miettimällä morsiamen persoonaa, ja minkälainen teema tai punainen lanka sopii hänen polttareihinsa. Onnistuneiden polttareiden ei tarvitse olla kalliit.
• On hyvä suunnitella päivää etukäteen polttariporukan kanssa ja jakaa tehtäviä; silti spontaani heittäytyminen ja tilanteiden soveltaminen kuuluvat asiaan ja ovat Ruustinnan mielestä suositeltavia!

• Polttaripäivänä mikään ei ole arkista! Käyttäkää polttariporukan kanssa mielikuvitusta vaikka morsiantanne ruokkiessa.

• Jos haluatte teettää tehtäviä morsiamella, niiden ei ole pakko olla väkisin väännettyjä morsiamen luontoa vastaan olevia kiusallisuuksia.Toisen Ruustinnan kanajuhlissa polttariseurue oli keksinyt teettää morsiamella sulholle annettavan runon, johon tuli sisällyttää seurueen keksimiä häihin sopivia sanoja, kuten mustikka, keuhkot ja sittisontiainen. Tästä syntyikin herkkääkin herkempi runo, jonka todella kelpasi antaa huomenlahjaksi! Kaaso siis ottakoon naimisiin menevän toiveet huomioon polttareiden luonnetta koskien, ja kenties suodattaa muun polttariporukan kreisibailausideat ennen niiden suoraa toteuttamista.
• Mukava muisto polttareista on tietenkin polttarikansio. Laita luovuutesi peliin ja lisää ripaus sitä kreisibailausmeininkiä, liimaa kaikki päivän aikana kertyneet lippulappuset kansioon, kuvita valokuvaamattomat tilanteet tai tunnelmat, kerää polttariseurueen terveiset loppuun ja voilà! kansio on valmis! Voitte myös tehdä kansiota polttariporukan kanssa, jos seassanne on sopuisia visionäärejä ja tiivistämistaitoisia runebergejä!

Polttarikansiosta pääsemmekin toiseen ohjeistukseen, eli

Dont's:

• Älä ala askartelemaan polttarikansiota muutamaa päivää ennen häitä. Kerää ja teetä valokuvat mahdollisimman ajoissa. Materiaalin keräämisessä, kuvien sommittelussa ja tekstien miettimisessä menee nimittäin pidempi tovi kuin Strömsö antaisi ymmärtää.
• Älä leivo tai osta polttareihin sellaista syötävää, jolle morsian on allerginen. Toinen Ruustinna oli niin innoissaan tulevasta päivästä, ettei keksinyt ajatellakaan moisia asioita. Neuvo: älä ole yhtä innokas.
• Kuten aikaisemmin mainittiin, älä haali kaasona kaikkea vastuuta polttareista. Morsiamen lisäksi myös kaason jaksaminen on tärkeää, sillä hän tarkkailee morsiamen mielenterveyden säilymistä häiden alla.
• Älä unohda morsiussaunaa! Perinteitä kunnioittavina naisina kumpimaan rouva ei onneksi unohtanut sitä, mutta osasivat myös soveltaa illan tähden mieltymyksiä liittyen tähän ikiaikaiseen siirtymisriittiin. Kun toinen iloitsi pisteleville havuille istumisesta, vanhojen laulujen yhdessä hoilaamisesta ja naku-uinnista kylmässä järvessä, toinen nautti pienen uima-altaan poreista ystävien kanssa ja istahti ruusun terälehdillä koristeltuun saunaan! Jos ei muuta ole, niin valkoisia lakanoita, vihtaa ja ihonhellimistuotteita ei sovi jättää morsiussaunasta!

Eräs seikka jakoi Ruustinnan mielipiteet kahtia: kuuluuko kaason yksisarvis-keppihevosen tekeminen morsiamelle Do vai Don't-osastolle. Kyseisten polttareiden kaaso oli sitä mieltä, että älkää hullut sellaiseen ryhtykö, ja morsian totesi, että juuri tuollaista vaaleanpunaista yksisarvista hän on aina halunnut! Vaikka tämä dilemma tulee toki jokaisen kaason eteen polttareita suunnitellessa, Ruustinna kuittaa ja jättää kysymyksen lukijoidemme harkintaan.

Sitten vain häitä odottelemaan...

Ps. Morsian, muista hääjuhlien loppukiitoksissa kiittää erityisesti paljon vaivaa nähnyttä kaasoasi! Ruustinna kiittääkin näin postuumisti toista Ruustinnaa esimerkillisestä kaasoilusta!

Teemaviikko: #3

Jeejee, Ruustinnan ensimmäinen arvonta! Arvonta järjestetään yllä olevan kuvan määrittämällä aikavälillä feispuukissa. Jotta voit osallistua arvontaan, sinun täytyy olla Ruustinnan tykkääjä. Mutta tämähän ei ole iso vaatimus, klikkaat itsesi meidän feispuuk-sivustolle tästä, painat Tykkää-nappia ja sitten vain naputtelemaan yhteystietojasi osallistumislomakkeeseen. Tietty ei sitä turhaan kannata osallistua ellei tiedä mitä voi voittaa! Noh, paljastetaan sen verran, että aurinkoisen kesäinen palkinto on tiedossa, joka herättää varmaankin mehiläisten kiinnostusta... Mutta kyllä se hiusten koristeleminen tällä palkinnolla on yhden jos toisenkin kimalaisen arvoista!

Saatat miettiä, että miten arvonta liittyy Teemaviikkoome? Niinpä, kait siten, että haluamme jakaa juhlainnostusta myös lukijoillemme ihan konkreettisessakin muodossa. Kurkkaa siis tarkempi kuva palkinnosta feispuukissa, innostu ja osallistu! Arvontaan pääset helpommin tästä.

Teemaviikko: #2

Nyt kun meillä on kasa kirjekuoria valmiina on varmaankin aika suunnitella kutsut lähetettäväksi. Millaisia juhlia teillä vietetään tänä kesänä? Kutsukortit voi suunnitella juhlan aiheeseen sopiviksi, tai sitten kutsu voi olla muuten vain kaunis. Alla olevan kutsun teet helposti. Ensin korttipahviin leimataan pitsikuviota leimasimella (Suomalainen Kirjakauppa). Sitten leimataan sana Kutsu koristepaperiin, joka saksitaan ja liimataan korttipahviin, ja voilà, valmista tuli! Helppoa ja kaunista: suosittelemme!

Kutsukorttien tekstit on helppo suunnitella itse koneella, tulostaa kotona ja leikata sopivan kokoisiksi. Mikäli Arial tuntuu tylsältä fonttivaihtoehdolta, netti on pullollaan erikoisia ja erilaisia fontteja, joita voi ladata ilmaiseksi omaan käyttöön. Erikoisilla fonteilla piristät lyhyttä ja yksinkertaistakin tekstiä ja saat yhtäkkiä kutsukortin näyttämään melkeinpä ammattilaisen suunnittelemalta. Tässä siis vinkkejä kotigraafikoille!

Yksi Ruustinnan suosima kikka korttien valmistamisessa on ns. paperin jatkaminen. Tässä asia yksinkertaisuudessaan (ks. alla olevaa kuvaa). Korttipaperi on taitettu niin, että kansi on takakantta lyhyempi. Sitten etukantta jatketaan ruutupaperilla, jolloin korteista saadaan epätavallisen kokoisia ja muun muassa poikkeuksellisen leveitä. Ruutupaperin toiselle puolelle on liimattu koristepaperi, jotta myös kortin sisus näyttää hemaisevalta. Tämä idea on varastamisen arvoinen, ja kerrankin siihen on kehoitettu luvan kanssa!

Hääkutsuja on moni varmasti ehtinyt tehtailla. Mutta ajattelitteko koskaan, ettei kutsussa tarvitse aina lukea sanaa Kutsu? Yleensä kortin avatessa käy ilmi mikä sieltä luukusta on tipahtanut. Kutsussa voi kutsun sijasta olla kuva sormuksista tai vaikka vanha valokuva sukulaishääparista. Tämä idea oli jo kirjekuorien kohdalla, joten miksei jatkaisi sitä kutsuihin? Sitäpaitsi, kun osaatte jo taitella kustomoituja kirjekuoria niin epätavallisten korttikokojen käyttö ei ole enää este vaan mahdollisuus luoda jotakin aivan uutta!

Nyt kun vieraille on informoitu juhlista ja kutsut on saatettu kustomoiduissa kirjekuorissa postiin, on huomenna aika pitää askartelutauko...

Teemaviikko: #1

Nyt korkataan Ruustinnan ensimmäinen Teemaviikko käyntiin! Tässä teemaviikossa hellitään juhlijoita ja etenkin juhlien järjestäjiä. Joka päivä käsitellään jotakin juhliin liittyvää, ja mikä sen parempi aloitus kuin kirjekuoret. Vaikka feispuuk-kutsut ja mitkä lie pitkät tekstiviestiketjut yleistyvätkin, ovat perinteiset kutsut silti ihana yllätys postiluukussa työpäivän jälkeen. Kutsuissa itse kutsu on olennaisin osa, mutta sen voi silti pukea kauniisti itsetehtyyn kirjekuoreen! Eli nyt kaikki downshiftaamaan, lisää kotoilua ja kirjekuorien vääntelyä. Tässä ideoita miten:

Vanhat lehdet ovat mieletön löytö, ja niistä saa mitä suloisimpia kirjekuoria! Mainokset kanteen, sarjakuvia, vanhoja lehtijuttuja tai valokuvia: vastaanottajan hymy on taattua! Osoitetarrat voikin leikata yksivärisestä koristeellisesta paperista ja liimata kuoriin lopuksi. Kirjekuori voi jo ilmaista juhlan aiheen: lähettäjän paikalle voi liimata vaikka ylioppilaslakin, tai kuoren voi sulkea yo-lakki-sinetillä. Miten teet paperisinetin? Leimaa lakkeja paperille (käsintehty on kivan näköinen), leikkaa lakit irti, ja käytä niitä kuorien sulkemiseen liimamalla. Sinetti-idea toimii myös muilla leimoilla, kuten sormuksilla ja oikeastaan millä vaan.

Tänä kesänä lähetetään (tai varmasti jo lähetettiin) paljon hääkutsuja. Kutsut voi vaihteeksi kääriä hääaiheisesti häälehden sivuista valmistettuihin kirjekuoriin! Sormuksia, hääpukuja, hääkakkuja... Koska lehdistä löytyy melkein mitä vain niin kirjekuoristakin saadaan persoonallisia. Osoitetarrojen valmistuksessa voi käyttää mielikuvitusta, vain askartelukauppa ja kirpputorit ovat rajana.

Monen silmää hivelevät ruskeasta paperista valmistetut kirjekuoret. Mutta niihin voi laittaa vähän säväystä, mikäli haluaa yllättää vastaanottajan! Kuoren valmistusvaiheessa liimaa sisälle juhlien aiheeseen liittyvää materiaalia: nuotteja muusikolle, vanha mustavalkoinen hääkuva hääkutsuille tai hääpäivää viettäville, reseptejä valmistuvalle kokille, tai muuten vain kaunista paperia. Kirjekuoren takaosan voi koristella ihanasti liimaamalla yläosaan kakkupaperia: kun suljet kuoren taaksen muodostuu kaunis pitsikuvio. Taas yksi wow factor vastaanottajalle.

Helpon tapa tehdä oma kirjekuori on repiä valmis kirjekuori auki ja käyttää sitä mallina. Meidän tapa oli suunnitella se itse, mutta koska suorakulmion suunnittelu ei ole kovinkaan haasteellista, pystyt siihen varmasti itsekin! Toisaalta, jos taittelu ja näprääminen ahdistaa, soita Ruustinna apuun.

Iloista askartelupäivää kaikille lukijoille! Jatketaan samoissa merkeissä huomenna...

Hansahumputtelu.

Eilen vietettiin ihanan lämmintä päivää Hansatorilla Dear Design -tapahtumassa. Paikalla oli parikymmentä kädentaitajaa ja upeaa taitoa olikin esillä joka pöydällä. Osa myyjistä oli tuttuja jo ensimmäisesta Dear Design -tapahtumasta, mutta onneksi mukaan saatiin paljon uusia tuttavuuksia. Oli ihanaa tutustua uusiin taitajiin sekä hieman verkostoitua. Sehän taitaa olla tämän ajan trendisana. 

Meillä myyntipöydän lisäksi paikalle kyörättiin mannekiini, jonka yllä nähtiin rintakorujen lisäksi meidän uutuuksia: Teeskentely-kuosista valmistettuja pikkulaukkuja. Kevätaurinko toi upeaa valoa valokuviin, mutta keskiympyrässä hikoiltiin kuin pienet porsaat... Nimittäin helle oli kyllä taattua. Ihmisiä oli mukavasti, tosin valo ja lämpö oli varmasti lumonnut osan puutarhatöihin, terasseille tai mökille.

Tavan mukaan tutustuimme myös muiden myyjien tuotteisiin, sekä myyjiin itseensä. Eikä ilman shoppailuja päästy tälläkään kertaa! Nimittäin Teelikamenttenin pöydästä tarttui matkaan ihana pöllöavaimenperä, Reisun pöydästä lähti mukaan raikas kierrätyskankaasta valmistettu kukkaro ja kylppäriä tuoksuttavat suloiset käsintehdyt saippuat SOAP by Anetten pöydästä.

Uniikit käsintehdyt tuotteet ovat ihania, siksi me niitä tehdäänkin ja siksi me nautitaan myös muiden tekosista! Jos missasit eilisen, ei hätää: Ruustinna on mukana sunnuntaina Ekodesignmarkkinoilla Vimmassa. Mutta sitä ennen koittaa meidän eka muotinäytös Dressing Mimian järjestämässä The Great Gatsby -muotinäytöksessä. Nähdään siis ensi viikonloppuna!

Törmää Ruustinnaan lauantaina Hansassa!

Ihanaa, kesä on vihdoin täällä ja meidän vuoden 2013 ensimmäinen myyntitapahtuma on käsillä ihan näillä näppäimillä! Tarkemmin sanottuna la 11.5 klo 10–18 Kauppakeskus Hansassa. Tätä on kyllä odotettu jo pitkään... Viimeiset päivät ovat olleet melkoista hikipajaa: pajailla täytyy, jotta saataisiin tuotteita pöytään, mutta kuumahan siinä tulee kun on valot ja ompelukoneet ja silitysraudat päällä eikä tarpeeksi ristivetoa. Mutta onneksi noista suurin osa on jo paketoitu takaisin kaappeihin (ainakin hetkeksi). Vielä tiedossa melkoinen askartelurysäys: tuotelappuja, käyntikortteja, äitienpäiväkortteja...

Neiti Aika: Olga

Kuvassa maistiainen siitä, kuka ainakin tulee meidän kanssa Dear Designiin lauantaina, nimittäin Olga von Neiti Aika. Viimeksi vietiin kyllä kaikki neitoset käsistä, tälläkin kertaa etsitään rakastavia koteja uusille neidoille. Vai onkohan ne jo vanhoja piikoja? Olgan mukana tulee ainakin toinen tytsy, tulkaa siis ihmeessä kurkaan! Meidän pöydästä löytyy muitakin uutuuksia, nimittäin niitä upeita fascinaattoreita ja ihania Teeskentely-pikkulaukkuja! Ja tietysti muita Ruustinnan-jo-ehkä-melkein-vakiotuotteita. Äideille löytyy varmasti jotakin, sovitaanko siis treffit lauantaille Hansaan?!

Uusi kuva, uusi tuote!

Ah ja voih tätä iloa kun tänään saamme julkaista ensimmäisen kuvan studiokuvaustemme sadosta! Tiedämme, että moni (tai ainakin muutama) on jo kovasti odotellut saadakseen nähdä mitä saatiin aikaan. Omaa silmää ei ainakaan särje, entäs sinun? Tässä innostuksessa unohtui melkein jo mainita, että kuvassa pääosaa näyttelee uusi tuotteemme! Pikkulaukku Teeskentely-kuosista: mitä mahtavin pienelle kesäkaupunkireissulle, teekutsuille, jätskikiskalle, terassille tai pienelle kirpputorijahdille. Kuosin on suunnitellut meistä se toinen vuonna 2012. Niin, juurikin se jolla kynä pysyy vähän paremmin käsissä. Onneksi allekirjoittanut voi kirjoittaa netissä, meinaan kynä ei pysy niin taiteellisesti käsissä kuin kuosin loihtijalla.

Kuva: Tuomas Kujansuu

Valotamme hieman laukun tuotantoprosessia. Kangas on puuvilla, joka ystävällisesti on kulkeutunut meille tädin varastoista (muistaakseni?). Kangas on pesty ensin pesupähkinöillä, jonka jälkeen se on painettu käsin. Vuorikangas on Polan tehtaanmyymälän ylijäämävarastosta, joka sekin on koristekäytön jälkeen kulkeutunut meille, ja käynyt läpi pesupähkinämyllytyksen. Hihna on valmistettu matonkuteista käsin punomalla. Värivaihtoehtoja on tällä hetkellä kaksi, toista väriä saattekin vielä vähän odottaa, tai tulla ihastelemaan ihan oikeassa elämässä ilman nettikaapelin väliintuloa!

Studiokuvaukset.

Salainen projektimatka muuttui viikonlopun aikana melko julkiseksi, toivottavasti kävit kurkkaamassa kuvajulkaisut meidän feisbuuk-sivuilta! Selvittiin reissusta, vaikka jalkoja pakotti ja studiossa oli välillä melkoisen kuuma. Onneksi ei kuitenkaan tarvinnut olla itse kameran edessä! Olemme täysin vakuuttuneita siitä, että kaikki lukijamme ovat vain odottaneet yksityiskohtia perjantain kuvauksista, joten tässä niitä nyt sitten tarjoillaan.

Paikka: AK-studio, Jyväskylä

Mallit: Nora Kujansuu, Marianne Tick, Sanna Jukantupa

Hiukset: Marika Salonen

Meikit: Marika Salonen (Marianne Tick, Sanna Jukantupa)

Kuvaaja: Tuomas Kujansuu

Tuotteet: Lienee sanomattakin selvää, että meidänhän ne oli!

Nyt kun virallisuudet on hoidettu, voidaan antaa todellinen versio tapahtumista! Aamulla lähdettiin ja iltapäivällä päästiin perille. Sitten seurasi vähän tuotteiden silitystä ja melkoinen asusuunnittelu. Pengottiin kuvausrekvisiittaa korulaatikoista, silitettiin lisää vaatteita, pohdittiin kampauksia. Stailauksen kuviin suunnittelivat pääosin Ruustinna ja Nora Kujansuu. Kaiken tämän jälkeen meillä oli jo melkoinen kiire studiolle! Valot odottivat onneksi jo autossa, ja eikun parkkihallista kaahamalla paikalle. Marika oli jo paikan päällä valmiina täynnä ideoita. Yhdessä suunniteltiin ihanat kampaukset tytöille, eikä mennyt kauaakaan kun ensimmäistä tuotetta alettiin kuvaamaan. Tässä kohtaa viimeistään allekirjoittaneen silmät kostuivat pienestä liikutuksesta, ja hymy oli suloistakin suloisempi. Ensimmäinen studiokuvaus voi olla nimittäin myös melkoisen koskettava hetki.

Iloa ja naurua saatiin viimeistään silloin kun kaikki tytöt olivat paikalla! Tiedättekö, ei me malteta odottaa että saadaan kuvat itsellemme ja päästään jakamaan ne TEIDÄN kanssanne. Nimittäin niin upeita niistä tuli. Lauantaina käytiinkin reilu 700 kuvaa läpi ja valittiin niistä parhaimmat; noin 20 kappaletta. (Ja joku tekee tätä päivittäin työksensä?! Uskomatonta, nimittäin silmissä vilisi ja valui viimeistään kuvan nro 600 kohdalla.) Fiilikset oli mitä mahtavat, yhteistyö mukavaa ja tulos tulee olemaan upea!

PS. Joku varmaan miettii, että pitikö sitä lähteä Keski-Suomeen saakka ottamaan kuvia? Niinpä, mutta tässä kuvauksessa yhdistyi myös ystävyys. Ruustinna haluaisi kuitenkin samanlaisia elämyksiä myös Turusta, joten yhteistyö samanhenkisen valokuvaajan kanssa olisi enemmän kuin toivottua! Pistä korvan taa ja ota yhteyttä.

Projektimatka.

Mitäs teillä tapahtuu huomenna? Meillä nimittäin lähdetään pienelle reissulle. Minne ja miksi, ketä tapaamme ja missä, mitä saamme aikaan? Huomisen aikana kannattaa tarkkailla Ruustinnan facebook-sivua, koska reissusta on tarkoitus pitää pientä kuvapäiväkirjailua. Erityisesti ilta-aikaan voi tulla päivitys jos toinenkin... Miksei myös aamulla olettaen ettei myöhästytä junasta! Olipas salamyhkäistä? Tänään puhelimen ja läppärin akku täyteen, pientä pakkailua ja huomenna kohti uusia seikkailuja.

http://www.wallpaper4me.com/wallpaper/Vintage-Camera/

Tärkkäystipsejä.

Mikäs sen parempaa sateisena viikonloppuna kuin romuta vähän kirpputoripöytiä, tehdä mahtavia pitsilöytöjä, ja pistää tärkkikattila kiehumaan? Ruustinna on harrastanut pitsin tärkkäystä pääosin erilaisia koruja ja kellotauluja varten. Olemme myös nähneet ihania pitsikulhoja, lampunvarjostimia ja koristeita tärkättävän näistä kirpputorin aarteista. Tänään tiedossa muutama vinkki, joiden avulla Sinustakin voi tulla kisällin sijaan mestaritärkkääjä.

1. Ajoita suurien tai useiden pienten pitsiliinojen tärkkäys dieetin kanssa samaan aikaan. Keittiösi on kuitenkin niin täynnä, ettet mahdu laittamaan ruokaa, joten miksei hoitaa kahta kärpästä yhdellä iskulla? Vaihtoehtoisesti osta isompi asunto.

2. Jos teillä on muurahaisia alivuokraajina, kannattaa varmaan suunnitella Raidin hankintaa, tai ainakin työtilojen vuorausta. Onneksi tässä suhteessa kevät ei ole ihan niin pitkällä kuin yleensä...

3. Useimmat tuntuvat keittävän sokeritärkkinsä seuraavalla ohjeella: 1 osa sokeria + 1 osa vettä. Tämä on testattu toimivaksi, MUTTA jos haluat ihan supertujun tärkin, niin lisää sokeria niin paljon kuin jaksat sekoittaa kuitenkin niin, että sokeritärkin lopputulos on kirkas. (Plussaa: Yksi tärkkäyskerta riittää ja liinoista voi rakentaa vaikka seiniä. Miinusta: Kuivuminen voi viedä yli viisi (5) viikkoa!)

4. Tärkin keittäminen voi joskus olla mukamas työlästä. Niinpä meillä tehdäänkin pikkutärkkejä kiehauttamalla vesi vedenkeittimessä, ja sekoittamalla sokeri kuuman veden joukkoon. Samalla maistuukin teekupponen.

5. Kannattaa varmaankin tärkätä aina lämpimällä sokeritärkkiseoksella. Nimittäin meillä on pienoinen aavistus empiiriseen tietoon perustuen, että kylmällä seoksella tärkkääminen jättää kiiltävän sokeripinnan pitsiin. Joten pelaa varman päälle ja lämmitä näppejäsi tärkkäämisen yhteydessä.

6. Mitäs vielä? Luovuus on huippujuttu, kannattaa tärkätä liinoja erilaisten kulhojen päällä saadakseen mielenkiintoisia kolmiulotteisia kuvioita.

7. Ja viimeinen varoitus: Ei syötäväksi, ei edes muurahaisille. Ainoastaan silmän iloksi. Ja läikkyvä sokeri kannattaa putsata aika nopeasti pois, se kovettuu niin kivasti pöytätasoihin, että kohtalaisen pian raavit sokeripisaroita kynnet verillä.

Tällä hetkellä kotona kuivuu kolme pitsiliinaa, montakos Sinulla?

Sunshine.

Jokainen päivä tarvitsee annoksen aurinkoa, ja nyt sitä voi saada pysyvästi! Nimittäin vaikka tämä hiuskoru tuskin aiheuttaa rusketusta tai D-vitamiinin muodostusta, antaa se lämpöisen hymyn omille ja vastaantulijan huulille. Melkoinen Little Miss Sunshine.

"Missä kaikki höyhenet ja tyllit on?"

Ei me niitä unohdettu, vaan tässä piilee fascinaattorin salaisuus: Se on silkkii sun sylissäsi. Arjen ylellisyyttä, juhlakruunu, oman itsensä hemmottelua. Materiaalina silkki sulautuu näihin luomuksiin upeasti, sillä silkin pinta tuo kukkaan ihanaa eloa ja valon heijastuksia. Materiaalina siis aivan ihana, ja lisää onkin tulossa. Silkkiä ei kuitenkaan tätä varten hankittu, vaan se matkasi Intiasta Suomeen yli viisi vuotta sitten tuliaisena juhlapuvustusta varten. Samalta reissulta on tallessa myös ihanaa syvän sinistä silkkiä. Pian sekin lainehtii meidän hyppysillä ja sulattaa sun sydämen!

PS. Kiitämme kaikkia helmien värin valinnassa auttaneita Facebook-kommentoijia. Väritoiveenne on otettu jatkoa ajatellen huomioon.

Kevättä hiuksiin!

Tässä pientä maistiaista siitä, mitä Ruustinnan iltaisissa pajoissa tapahtuu. Nimittäin mekin vähän hurahdettiin noihin hiuskoruihin, joita ehkä fascinaattoreiksikin voidaan sanoa näin suomalaisittan. Ja nyt varoitus kaikille lukijoille, seuraa nimittäin materiaalipaljastuksia! Persikan värinen pitsi (joka on onnellisesti loppu) on hankittu kirpputorilta noin 3–4 vuotta sitten. Hiuskoristeiden lisäksi siitä on tehty Ruustinnalle turbaaneja ja yksityiselle henkilölle juhlamekko. Valkoinen pitsi on jäännöstä eräästä morsiamelle tehtävästä koristeesta, ja punainen organza on Eurokankaan palaosastolta. 

Valkoiset isot helmet on revitty eräästä joulukoristeesta ja palvelevat nyt entistäkin paremmin. Pienet lasihelmet on haalittu jostakin helmikaupasta, jonka nimi on kadonnut mieleni syövereihin. Valkoiset höyhenet (ja muutkin meidän höyhenet ja sulat) on hankittu Pyyntiväline Oy:stä! Paras paikka höyhenostoksille, vaikka saatatkin olla joskus ainoa nainen kaupassa.

Tänään suunnataankin hakemaan lisää fluffy-matskua Pyyntivälineestä, toivottavasti höyhenlaari on täydentynyt viime kerrasta... Muutoin mukavaa melkein keväistä viikonloppua!